torstai 14. marraskuuta 2013

15+2 eikä mitään uutta täällä...

Täällä blogissa on hiljaista, kun ei oikein tunnu olevan mitään kirjoitettavaa. Maha näyttää suurin piirtein samalta kuin on näyttänyt monta viikkoa. Vointi on ihan hyvä... Erikoista väsymystä ei nyt ole ollut, vaikka uni maistuukin nykyään aikaisemmin kuin ennen raskautta. Jotenkin olo on nyt taas niin normaali, että raskaana oleminen on jotenkin hölmö ajatus. Että minäkö? Eeei... Enää en yhtään ihmettele niitä tapauksia kun nainen ei ole huomannut olevansa raskaana ennenkuin ties kuinka pitkällä..
Olisi siis kiva jos olisi vaikka dobleri jolla kuunnella sydänääniä... Tosin, olen melko varma, että tarkkaavaisena tyttönä olen tuntenut liikkeitä jo pidemmän aikaa. Tunnetta on vaikea selittää... Se on enemmänkin aavistus kuin fyysinen tunne... Sellaista höyhenenkevyttä nykimistä ja välillä joku yksittäinen selkeämpi nippaus :) En ole siitäkään viitsinyt vielä kirjoittaa kun liikkeet eivät vielä ole selkeitä. Eilen vaan oli sellainen päivä, että se "aavistus" oli jotenkin vahvempi. Yleensähän esikoisen liikkeitä ei vielä tunneta viikkoihin, mutta olen käsittänyt, ettei se mahdotonta ole, jos tuntee kehonsa hyvin.

Oli pientä flunssaa ja kuumetta tuossa puolitoista viikkoa sitten. Olin tosi väsynyt, enkä käynyt viikkoon salilla. Nyt taas olen päässyt käymään, mieluiten käyn loppuviikosta kolmena päivänä rakkaan kanssa yhdessä - jotenkin salimotivaatio on niin heikko tällä hetkellä etten sa sinne yksin raahauduttua. Enää kun ei pysty kaulasuonet pulistellen tekemään uusia omia enkkoja tai hulluja super- ja pudotussarjoja... Tylsää pelkästään pitää perus lihaskuntoa yllä! Mutta pakko se on... Jaksaa synnytyksen paremmin, eikä tarvi sitten aloittaa aivan pohjamudista synnytyksen jälkeen..
Eilen sain salikaveriksi yhden parhaista ystävistäni, joka opiskeleekin tällä hetkellä personal traineriksi. Olipas hauska, kun sain häntä neuvoa ja ohjata sentään vielä.. Kyllä kai se kokemus opettaa enemmän, kuin koulun penkki ;) Ja toki kannusti huomata, että olen vielä kumminkin vahvempi vaikka oli niin pitkä taukokin alkuraskaudesta ja treenipainot tippuneet aika lailla entisestä. Olen kyllä salilla aina ollu suht kilpailuhenkinen ;)

Tulipas tätä tekstiä nyt kuitenkin aika paljon, vaikka itse raskauteen liittyen ei oikein kerrottavaa olekkaan. Uusia hankintojakaan en ole nyt tehnyt - jonkin verran käytettyjä pieniä vaatteita löytyy saunasta, odottavat pesua ja silitystä. Anoppi hommasi meille ilmaiseksi sellaisen sirrettävän hoitopöytä-vanna systeemin, jonka saan varmaan kuvattua jossain kohtaa blogia varten. Itse en olisi sellaista ostanut, mut kun nyt kerran ilmaiseks saatiin. Oma äiti oli ostanut vauvalle ihanan torkkupeiton, jonka näytti mulle mutta ei kuulemma annakkaan ihan vielä :) Synttärit ja joulukin tulossa :)

Nyt pitäis vähän siivoilla ja tehdä ruokaa. Broilerpestolasagne, mun lempiruoka, pitäs kokata tänään. Rakas saapuu töistä kotiin <3 Tätä torstaita odotan joka viikko kuin kuuta nousevaa, ja usein oonkin viettänyt osan näistä yksinäisistä öistä muualla. Vanhempien tykönä, tai kuten tällä viikolla, anoppilassa ja siskoni tykönä.
Valitettavasti en pääse murun viereen tänäänkään nukkuman, koska edessä kolme yövuoroa. Hyh. Toivon mukaan esimies noudattaa toivettani, eikä niitä minulle enää laita.

Anteeksi kirjoitusvirheet, puhelimen näyttö säpäleinä! Hyvää viikonloppua kaikille :)

2 kommenttia:

  1. Vau mikä kroppa sulla on! Kyllä moni pääsee samoihin mittoihin lapset saatuaan, ei tarvitse siitä huolehtia :)

    VastaaPoista

Mitä mietit? :)